Satanen.com
Promerit.net Lounaissuomen Kiinteistövälitys Mainos
 paasivu
kunnat


Merita Solo
Sammon verkkopankki
Osuuspankki Kultaraha
Sp-Internetpankki


Suomen markan kohtalo puhuttaa edelleen, Juha Korkeojan haastattelu @ 25.10.2001

Juha Korkeaoja edustaa Suomea
Naton ja WTO:n kokouksissa

Suomi luopuu kahden kuukauden kuluttua Suomen markasta. Monia suomalaisia askarruttaa edelleen, miten päätökset markasta luopumisesta tehtiin Euroopan Unioniin liityttäessä. Arvostelijoiden mielestä asiat hoidettiin perustuslaillisella kikkailulla. Kansanedustaja Juha Korkeaojan mukaan kaikki kulminoituu kuitenkin perustuslakiin, sillä vahvistettava laki voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa kunhan se säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakiin kirjattuja poikkeusmahdollisuuksia käyttivät äärimmilleen venyttäen enemmistönä eduskunnassa olleet kananedustajat sitoessaan Suomen rahaliittoon ja Euroon. - Itse olisin halunnut eduskunnan käsittelevän erillisen lakiesityksen Suomen markkaa koskevan hallitusmuodon 72 §:n kumoamisesta. Erillistä lakia ei ole annettu.

Juha Korkeaoja kertoi nykyisen ulkoministeri Erkki Tuomiojan kantaneen aikanaan rintanappia "Kyllä Eu -Ei Emu".
Emuun suhtautuminen oli muillakin vaikea asia, ei vain maaseudun kansanedustajille.

Kansanedustaja Juha Korkeaoja kertoi jääneensä vähemmistöön omasta rahasta päätettäessä. - Olen kuitenkin omaksunut kannan, että jäin vähemmistöön tässä asiassa ja olen tyytynyt enemmistön päätökseen. Demokratiassa toimitaan tällä tavalla, vaikka päätökset eivät olisi aina oman kannan mukaisia.

Eduskunnan pöytäkirjoista löytyy asiasta jättämäni eriävä mielipide vuodelta 1998. Päätöksen parlamentaarisuutta voi oikeutetusti arvostella, sillä Suomen markasta luopuminen olisi pitänyt päättää toisella tavalla vuosina 1997-98.
Kokemäen valtuuston kokouksessa sitoutumattomien valtuutettu Mikko Laiho ihmetteli kansanedustaja Juha Korkeaojan näkemyksiä omasta rahasta luopumisesta. - Kokemäen kunnanvaltuuston käsittelyn yhteydessä tarkoitin sitä, ettei rahayksiköstä päättäminen kuulu kunnanvaltuuston päätettäviin asioihin vaan on eduskunnan asia.

Juha Korkeaoja
osallistuu Nato-
kokouksiin

Juha Korkeaoja on päässyt seuraamaan Nato-asioita hyvin läheltä. Kansanedustaja Korkeaoja osallistui äskettäin Naton parlamenttien yhteiskokoukseen. Suomi lähettää näihin kokouksiin edustajia Naton kanssa tekemänsä rauhankumppanuussopimuksen perusteella. Kokouksessa oli mukana iso parlamentaarikkoryhmä myös Venäjältä.
-Natoon liittyminen on pitkä prosessi. Seuraavalla Naton laajenemiskierroksella Suomi ei ole mukana. Suomessa tarvitaan laaja yhteisymmärrys sille, että Natoon liittyminen olisi oikea päätös. Suomen jäsenhakemus Natoon ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Tilanne voi kuitenkin muuttua lyhyessäkin ajassa.

Nato on avoinna kaikille demokraattisille valtioille. Juha Korkeaojan mukaan minkään maan osalta historia tai maantiede eivät voi olla esteenä. -Nato on paitsi puolustusyhtymä niin ennen muuta turvallisuusyhteisö, mikä laajentaa kansalaisten kokonaisturvallisuutta Euroopassa. Terrorismi antaa uutta ajateltavaa kansalaisille.
Juha Korkeaojan mukaan on olennaista pohdittaessa Suomen syvenevää suhdetta Natoon, poistuuko kylmän sodan asetelma Euroopasta. Onko Venäjän presidentti Putinin esittämät ajatukset merkki pitkäaikaisesta muutoksesta maanosassa.
-Suomen liittoutumattomuus pitää arvioida perinpohjin uudelleen muuttuneessa tilanteessa.

EU ottaa
uusia
jäseniä

-Suomi ei voi pienenä EU-maana yksin estää EU:n itälaajenista. Maataloutemme osalta tässä yhteydessä on mahdollista sopia pohjoisesta tukimallista, joka koskisi koko maata. Nykyistä cap-järjestelmää tulisi muuttaa ja tukijärjestelmän artiklat 141 ja 142 yhdistää.

Juha Korkeaojan mukaan on löydettävä kestävät ratkaisut pysäyttää maanviljelijöiden suhteellisen tulotason lasku, jota on tapahtunut vuodesta 1995 alkaen. Viljelijät kokevat sietämättömäksi myös maatalousbyrokratian. - Osa tästä byrokratiasta on kotitekoista.

Realiteetti on, ettei EU-tuella voida viedä uusien jäsenvaltioiden maataloustuotannon ylijäämää EU:n ulkopuolelle. Korkea dollarin vaihtokurssi on auttanut EU:n maatalousvientiä, mutta isoja ongelmia voi olla edessä, mikäli dollarin kurssi laskee, mistä on olemassa viitteitä.

Uusille jäsenmaille tarvitaan siirtymäajat, mutta ei hintasopeutusta. Jos esimerkiksi viljan hinta nousee uusissa jäsenmaissa EU-tasolle niin ei voida myöntää samaan aikaan suoraa tulotukea näille maille.
Kansanedustaja Juha Korkeaojan mukaan EU:n Suomelle maksamien tukien määrät tulevat alenemaan, kun uudet jäsenmaat liittyvät EU:n jäseniksi, jolloin Suomessa joudutaan lisäämään kansallisista varoista maataloudelle maksettavia tukia, jotta viljelijöiden tulot säilyisi nykyisellä tasolla.

Juha Korkeaoja seuraa kansanedustajatyössään myös maailmankaupan vapauttamisneuvotteluja WTO:ssa, jonka kokoukseen hänet on valittu Suomen delegaatioon opposition edustajana.
-WTO:sta kohdistuu samanlaiset paineet maatalouden kaupan esteiden poistamiseen ja tukien alentamiseen, Tilanne on monessa mielessä vaikea.

Kemiran
lannoitetuotanto
säilytettävä
Suomessa

Juha Korkeaojan haastattelua tehtäessä Lipposen hallitus ilmoitti tukevansa Soneraa taloudellisesti 3 miljardilla markalla. Kemiran kemianteollisuudesta valtio on luopumassa samaan aikaan 600 miljoonan markan kauppasummalla. -Kemianteollisuuden rakennejärjestely puunjalostusteollisuuden alihankkijana on kannatetavaa, mikäli löydetään kestävä ratkaisu Kemira-Agron tuotannon jatkumiselle Suomessa. - Kansallista lannoitetuotantoa ei saa irrottaa kansallisesta elintarvikeketjusta.

Juha Korkeaojan mukaan on suuri vaara, jos Kemira siirtyy kansainväliselle jätin hoitoon, että aikaa myötä lannoitetuotanto loppuu Suomesta, mikäli asiaa ei ratkaista etukäteen. Asiaa ei pidä katsoa vain lyhyellä aikavälillä.

Takaisin